Comms With Pia

Oletko koskaan miettinyt, kuinka hierarkkinen suomalainen työelämä lopulta on? Onko se hyvä vai huono asia? Entä miten hierarkkisuus vaikuttaa työnantajabrändiin, strategiaan ja johtamiseen? 

Kysyin LinkedIn-verkostoltani hierarkiasta ja sain yli 400 vastausta. Ne sekä postaukseen tulleet kommentit kertoivat paljon siitä, miten suomalaiset kokevat hierarkkisuuden työssään.

Suurin osa kokee kohtuullista hierarkiaa

 
415 vastaajasta 
  • 73 prosenttia kertoi, että kohtuullista hierarkiaa työelämässä esiintyy
  • 11 prosenttia näki suomalaisen työelämän äärimmäisen hierarkkisena
  • 14 prosenttia ei kokenut juuri lainkaan hierarkkisuutta. 
 
Luvut osoittavat, että hierarkkisuus ei ole yksiselitteinen asia, vaan riippuu monista tekijöistä, joita vastaajat avasivat kommenteissaan. Kannattaa jatkaa lukemista!
 

Hierarkkisuuteen vaikuttavat organisaation koko, hierarkian tarpeellisuus käytännössä, historia ja toimiala

Vastaajien mukaan hierarkkisuuden asteeseen vaikuttavat monet tekijät:

Organisaation koko

Monet painottivat, että hierarkia vaihtelee yritysten välillä. Pienissä organisaatioissa hierarkia saattaa olla kevyempää, mutta suuremmissa yrityksissä hierarkkisuutta voi olla suorastaan merkittävästi.

Tämä on ymmärrettävää, sillä suuret organisaatiot tarvitsevat enemmän rakennetta ja selkeitä rooleja. Pienet organisaatiot voivat olla joustavampia ja luottaa enemmän yhteistyöhön.

Hierarkian tarpeellisuus

Osa vastaajista kertoi, että hierarkia on tarpeen työn koordinoinnin kannalta, mutta monien mielestä liiallinen hierarkia on haitaksi. Itseohjautuvuuden ja joustavuuden suurta merkitystä korostettiin suhteessa muuttuvan työelämän tarpeisiin.

Tämä onkin tärkeää huomioida, sillä hierarkia ei saa olla itseisarvo. Sen pitää palvella organisaation tavoitteita ja strategiaa, muuten se on turhaa. Jos hierarkia jarruttaa tai peräti estää innovointia, oppimista ja kehittymistä, se on suoranainen ongelma.

Organisaation historia

Organisaation historia ja arvot vaikuttivat siihen, kuinka hierarkkisuus koetaan. Perinteikkäissä työympäristöissä hierarkkisuus toi osalle vastaajista turvallisuuden tunnetta, eikä luopumisen tarvetta suoranaisesti nähty. Toiset puolestaan kertoivat, että tiimityö ja avoin kommunikaatio ovat toimineet hierarkiaa vähentävinä elementteinä.

Tämä on kiinnostavaa siihen peilaten, että organisaatiot voivat tarkoituksellisesti kuitenkin muuttaa kulttuuriaan ja arvojaan ajan myötä. Hierarkian purkaminen vaatii kuitenkin johtamista ja sitoutumista, mutta toisaalta myös hierarkkisuus on aina valinta, oli organisaatiolla pitkä historia tai ei.

Toimiala ja tehtävät

Erilaisilla aloilla hierarkkisuus vaihtelee merkittävästi. Esimerkiksi hoitoalaa pidettiin varsin hierarkkisena, kun taas asiantuntijatöissä painottuivat tiedon jakaminen ja yhteinen päätöksenteko sekä näiden kautta toteutuva vähemmän hierarkkinen toimintamalli.

Tämä on loogista, sillä eri toimialoilla ja tehtävissä on erilaisia vaatimuksia ja odotuksia. Hierarkia voi olla hyödyllistä, kun tarvitaan nopeaa ja selkeää toimintaa. Itseohjautuvuus todennäköisesti on hyödyllistä, kun tarvitaan luovuutta ja osaamista.

Kuvassa on epäselvä varttunut henkilö, joka työskentelee vaaleanpunaisella kannettavalla tietokoneella valoisassa toimistossa. Henkilöllä on päällään vaaleanpunainen bleiseri ja valkoinen paita. Pöydällä on lasi vettä ja vaaleanpunainen tiimalasi. Taustalla on vaaleanpunainen seinä, jossa on abstraktia taidetta.

Hierarkia vai itseohjautuvuus? Sinä päätät

Nykyaikainen työelämä tasapainoilee siis hierarkkisuuden ja itseohjautuvuuden välillä.

Kumpi on parempi? Se riippuu sinusta.

Sinä voit vaikuttaa siihen, millainen työelämä on. Sinä voit valita, millaisessa organisaatiossa haluat työskennellä. Sinä teet sen muutoksen, joka muokkaa työstäsi mielekkäämpää ja tehokkaampaa.

Mitä sinä ajattelet työelämän hierarkkisuudesta?

Onko se hyvä vai huono asia?

Miten se vaikuttaa työnantajabrändiin, strategiaan ja johtamiseen?

Lämpimästi tervetuloa mukaan keskusteluun Linkedinissä!